Rauniot

Puutarhasta löytyy monia rakennusten perustusten jäännöksiä. Ei siis valmiiksi raunioiksi rakennettuja, vaan aitoja ja vaatimattomampia.


Uimamajan viisikulmaiset perustukset, kasassa näkyy lohkottuja kiviä sekä käsinpoltettuja punatiiliä

Lammen etelärannalla on kumpu, jonka alla on halkaisijaltaan 2600mm kivikehä. Kehä on rakennettu lohkotuista kivistä sekä käsin poltetuista tiilistä. Kantojen poiston jälkeen kehä osoittautui viisikulmaiseksi. Kiviperustukset jatkuvat kehältä rannan suuntaan. Päällä olevasta humuskerroksesta päätellen perustukset on tehty puiston rakentamisen yhteydessä. Paikalla lienee ollut huvi- tai uimamaja. Uimamajaa puolustaa lampeen kauan sitten ajettu hiekkapatja. Hiekka on sekoittunut saveen mutta toimii silti rannan parannusaineena. Toisaalta huvimajan puolesta puhuu se, ettei 1700- luvulla uimahuoneita Suomessa liiemmälti rakennettu.


Vähän kauempaa löytyy toinen kumpu. Myös tämän alla on kivi- tai tiilikehä. Hieman edellistä pienempi, halkaisijaltaan 2200mm. Kehältä löytyy vanhaa poltettua punatiiltä. On mahdollista, että rakenne on puistoa vanhempi. Tässä on voinut olla vaikka tiilenpolttopaikka. Hyvää savea oli vieressä runsaasti saatavilla… ja Hautjärvellä tiedetään harjoitetun tiilenpolttoa.


Vanha betonilattia löytyi vahingossa kaivurin raapaistua perustuksia

Lammen pohjalta löytynyt pelkkahirren pää

Lammen koilliskulmalla on vanhan tunnistamattoman rakennuksen perustukset. Rakennus näkyy vuoden 1922 kartassa 9×6 m kokoisena. Perustukset on tehty suurista lohkotuista kivistä. Rakennuksessa on ollut ainakin osittain betonilattia. Rakennus on purettu viimeistään 1930- luvun alussa. Näin lattian päältä kaadetun kuusen vuosirenkaiden perusteella voi päätellä. Itse rakennuksesta lienee säilynyt vain yksi lyhyt pelkkahirren pätkä, joka löytyi syksyllä 2015 alueen kunnostustöiden yhteydessä.


1770- luvun Tervanpolttouunin jäänteet

Kansalaisen karttapaikan avulla tien viereltä paljastui kumpu, joka sijaitsee kalliokumpareella. Paikan päällä kumpu erottui muutoin paljaalta kalliolta. Siellä kasvoi tiheä ryteikkö; kuusamia, metsälehmuksia ja kuusia.  Muinaisesta tulisijallisesta rakennuksesta todistaa paikalta löytyneet nokeentuneet tiilen kappaleet sekä hiiltynyt puu. Kummastusta kerätti, ettei missään tuntemassani kartassa paikalla ollut rakennusta. Myöhemmin löytyneen kartan avulla kumpu osoittautui 1700- luvun tervanpolttouunin jäänteiksi.

Paikalta löytyy myös muita merkkejä ihmisen toiminnasta, kuten suoraan linjaan aseteltuja kiviä.


Tien vieressä on vanhan navetan perustukset, joista jäljellä on joitain betonirakenteita.


Vanha metsittynyt kaivanto täyttyy ajoittain vedellä

Rakenteiden lisäksi alueelta löytyy suuri kaivanto. Pituutta kaivannolla on 50, leveyttä 10 ja syvyyttä 3..5 metriä. Se on todennäköisimmin kaivettu maisemapuiston rakentamisen aikoihin. Kaivannon maa-aines lienee käytetty kannaksen, saaren ja padon rakentamiseen. Kaivannon pohjan muotoilu on pelkälle maanottomontulle epätyypillinen. Sen pohjalla on kaksi selvästi erottuvaa harjannetta – aivan kuin pohjan olisi muotoitu vedenvirtausta silmällä pitäen. Kaivanto onkin helppo mieltää keskeneräiseksi vesiaiheeksi. Vettä on aiottu johtaa lampeen kaivannon pohjaa myöten. Vielä nykyäänkin pohjalle kertyty vettä keväällä sekä suurempien sateiden jälkeen. Kaivannon ja lammen väliin jää lähde. Työ lienee jäänyt aikoinaan kesken. Myöhemmin kaivantoa on täytetty muun muassa kannoilla.