Maisemapuisto rakentuu tekolammen ympärille. Lampi on reilun hehtaarin kokoinen, noin 140m pitkä, ja 70m leveä, syvimmiltään n. 2m syvyinen.
Lampi heinäkuussa 2017
Vuoden 1922 kartta, jossa lammen länsiosa on osittain soistunut, osasuurennos
Vielä 1950- luvun kartassa lampi oli selkeästi vesialuetta. Lammen länsipää oli kuitenkin alkanut soitumaan jo aiemmin mutta viimeistään 1960-luvulla soistuminen kiihtyi osittain kaivetun laskuojan ansiosta. Ojassa aikoinaan ollut säännöstelymekanismi oli päässyt lahoamaan eikä uutta ollut rakennettu. Toinen luonnollinen syy oli elintapojen muuttuminen. Traktorien ja muiden koneiden aikakaudella ei ollut enää hevosia syömässä matalan lammen heinää. Kolmanneksi soistumiseen vaikutti lammen mataluus. Ravinteikas vesi oli saanut suokasvit, kuten sammalet, karpalon, raatteen ja suovehkan loistoonsa. Kuitenkin alue oli aivan liian märkää metsän kasvatukselle. Arvioin turvekerroksen paksuuden enimmillään 2,5 metriksi; tämän verran rassi upposi käsivoimin suohon.
Lammen kunnostus aloitettiin maaliskuussa 2015 tukkimalla tilapäisesti laskuoja. Vesi nousi viikossa 30 cm edeltävää tilannetta korkeammalle. Luontaisen rantaviivan paikka oli helppo määrittää. Tämän jälkeen laskuojan tilapäinen pato purettiin vaiheittain. Siitä huolimatta vesi tulvi alapuolisille pelloille. Kesäkuussa laskuoja syvennettiin lammen pohjan tasolle. Tällä kertaa purkautuva vesimäärä jäi vähäiseksi.
Elokuussa lammen alueelta poistettiin puusto, lähinnä pajukko ja rannan muu ryteikkö.
Varsinaisiin kunnostustöihin päästiin syyskuussa. Vedenpinta oli matalalla kuivan syksyn ansiosta, eikä pumppaukseen tarvinnut turvautua. Lammen pohja paljastui savilinssiksi. Löytynyt savi oli erinomaista turkoosia savea. Kerrostumat olivat muodostuneet jääkauden lopulla. Kaiken kaikkiaan geologisesti ihanteellinen paikka tekolammelle.
Alueelle kertynyt turve puskettiin lammen pohjoispuolelle. Turve tuntui pyrkivän takaisin lampeen, joten oli välttämätöntä rakentaa penger lammen pohjoisrannalle. Tämä rauhoitti tilanteen. Turvekerroksen paksuus oli puolesta metristä metriin eli selvästi ohuempi kuin olin olettanut. Muu pehmeä aines oli savista liejua. Lokakuussa voitiin laskuoja tukkia. Vaikka lammen pohja on kovaa savea, olisi se pehmennyt kulkukelvottomaksi töiden jatkuessa, Niinpä osa kaivuutöistä ja viimeistely jäi odottamaan pakkasia ja routaa… Ja niitäpä saatiinkin odottaa seuraavan vuoden helmikuulle.
Lammen tarkoitus
Lampi rakennettiin alueelle, joka on kuninkaan kartastossa esitetty peltona. Tapaus on mielenkiintoinen, koska valtavirta aina 1950-luvulle saakka kulki toiseen suuntaan. Vesistöjä kuivattiin pelloiksi, koska riittävä viljasato ei ollut itsestäänselvyys. Rakennustyö viittaa vaurauteen, jota varhainen teollistuminen seudulle oli tuonut.
On oletettavaa, että pellolta on nostettu savea tiilenvalmistukseen. Vesi on kerääntynyt kaivantoihin ja tästä on syntynyt ajatus lammen rakentamisesta. Mutta mikä oli motiivi? Sainio käytti kirjoituksessaan lammesta nimeä “soutulampi“, mikä viittaa virkistyskäyttöön. Toisen vihjeen antaa 1850-luvun tiluskartta, joka kutsuu lampea nimellä “ruddamm” eli kala-allas. Lammessa väitetään olleen ruutanoita tai karppeja. On ilmeistä, että lammella oli useita eri käyttötarkoituksia ja ne muuntuivat ajan saatossa.