Maisemapuisto

Maisemapuisto oli piiloutunut metsämaisemaan 2013

Olin kulkenut ensikerran lammen poikki havaitsematta mitään erityistä syksyllä 2013. Myöhemmin kasvien lakastuttua ylitin lampea jälleen kerran. Pysähdyin kannaksella. Olin kulkenut siitä ennenkin mutta nyt ensi kertaa ymmärsin näkemääni. Siellä, keskellä lähes läpitunkematonta pajukkoa oli kannas, ilmiselvästi ihmisen tekemä. Pian erottui myös saari … ja patorakenne. Senkin olin nähnyt näkemättä. Tästä alkoi retki menneeseen, joka jatkuu yhä. Kuka nämä oli rakentanut, keskelle metsää ja soistuvaa lampea … milloin ja miksi?


Maisemapuiston rakennutti Detlof Gustaf Kuhlefelt 1700- luvun loppupuolella, vuoden 1782 isojakokartan laatimisen jälkeen. Työ jäi kesken hänen kuoltua 1791 tai viimeistään hänen leskensä muutettua pois kartanosta keväällä 1796.

Puiston paikan määritti ensinnäkin sopiva luonnonmuodostuma: savilinssi, jonka päälle ainutlaatuinen tekolampi oli mahdollista rakentaa. Toisaalta alue sijaitsee sopivasti päärakennuksen pihapiirissä. Jäänee arvoitukseksi onko puutarhan rakentaminen vaikuttanut jo kartanon sijainnin valintaan.

Päärakennuksen vieressä on vielä jäljellä näköalaterassin perustusten jäänteet. Terassilta on voitu ihailla puutarhaa ja lampea kahvia siemaillen.

Talousmetsä palautuu hiljalleen puistometsäksi

 

Osasuurennos, Hietasen kartanon pihapiiri.

Puiston ja puutarhan kukoistuskausi jäi lyhyeksi. Jo vuoden 1852 tiluskartassa puutarhan kerrottiin olevan autioitunut.


Hietasen maisemapuisto on osa Hautjärven kartanomaisemaa, joka on määritelty Uudenmaan neljännessä vaihemaakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.


Maisemapuiston kunnostus aloitettiin 2015. Tavoitteena oli säästää kaikki merkittävät historialliset jäännökset ja tehdä muutoksia vain selvästi toimimattomiin ratkaisuihin. Niinpä maanrakennustyöt kohdentuivat kahteen seikkaan: Liikkumisen helpottamiseen alueella sekä vedenlaadun parantamiseen. Raskaimmat työvaiheet saatiin päätökseen talvella 2016. Näihin kuuluivat mm.

  • alueen raivaus ryteiköstä,
  • kulkureittien pohjien rakentaminen kadonneiden polkujen tilalle,
  • padon rakenteen selvittäminen ja korjaaminen,
  • kannaksen puhdistaminen pintamaasta,
  • eloperäisen maa-ainesten poistaminen vesialueelta ja pohjaolosuhteiden selvittäminen,
  • lammen ja etenkin rantapenkereiden muotoilu estämään hallitsematon ravinnepitoisen veden valuminen lampeen sekä
  • varautuminen mahdolliseen myöhempään veden puhdistamiseen.

Puiston kunnostus jatkuu pienimuotoisena