Historia

Keltaiseksi väritetty rakennus ja kaksi savupiipua. Tie rakennukselle tulee vanhaa reittiä mäen itäpuolelta .

Vanhin tunnettu kuva Hietasen kartanosta on isojakokartan piirros. Kuvassa on merkittävää lähinnä savupiippujen lukumäärä, sehän oli verotusperuste. Kartassa kylälle on merkitty kaikkiaan kolme savupiippua. Se kolmas löytyy vanhasta kartanosta sahan viereltä.

Hietasen kartano juontaa juurensa Hautjärven säterikartanoon. Kartano oli kahtiajakautunut 1782-1828 Hietasen kartanoon ja Henriksdaliin. Todellisuudessa Hietasen tarina alkoi jo varhaisemmin, samoin kuin sen itsenäinen taival päättyi aiemmin.

Kartanon synty liittyy varhaiseen teollistumiseen. Hautjärvi oli 1770- luvun kartan mukaan eteläisen Hämeen teollisuuskeskittymä. Siellä sijaitsi saha, tervanpolttouuni sekä kaksi myllyä. Liikenneyhteyksien merkitystä kuvaa kylälle johtava tie, jota oikaistiin rakentamalla järven yli 200 metrin pituinen ”pitkä silda”. Silta näkyy paitsi edellä mainitussa kartassa, myös kuninkaan kartastossa sekä isojakokartassa.

Tiedot kartanon varhaisten vaiheiden asukkaista löytyvät Tennilän pitäjän asutusluetteloista. Kartanon asutushistoria ja muut tunnetut dokumentit viittaavat siihen, että Kartanon päärakennuksen ja maisemapuiston rakentamistyöt ovat valmistuneet viimeistään 1790-luvun alussa. Todennäköisimmät ajankohdat rakennuksen merkittävimmille kunnostuksille ovat 1820-luvun alku ennen Hautjärven kartanon nykyisen päärakennuksen valmistumista sekä vuosien 1888 ja 1923 omistajanvaihdoksien jälkeiset ajanjaksot.


Kartanon ensimmäinen vuosisata pähkinänkuoressa

1763 George Reinhold Kuhlefeltin vanhin poika kuolee, tällöin Hautjärven kartanon asutussuunnitelmat oli tehty ja toteuttaminen aloitettu. Detlof Gustaf Kuhlefelt saa nyt ”perintöprinssin” roolin. Hänen kautensa on Hietasen kukoistuskausi.
1770 Teollinen tervanpoltto alkaa, kun Hietasille rakennetaan tervanpolttouuni.
1776 D. G. Kuhlefeltin ja Lovisa Dorothea von Törnen häät. Hietasen päärakennuksen keskiosa on valmistunut.
1782 Hautjärven kartanon kahtiajako virallistetaan. Hietasen kartano saa osakseen puolet Hautjärven kartanosta eli 2726 tynnyrinalaa, päätilan aseman sekä 11 torppaa. Kartanon päärakennus on kylän ainoa yhä jäljellä oleva isojakokarttaan merkitty rakennus.
1785 Päärakennuksen päädyt ja rakennuksen keskiosan korotus kaksikerroksiseksi toteutetaan.
1790 Maisemapuiston rakentaminen.
1791 D.G. Kuhlefelt kuolee lapsettomana. Maisemapuiston rakentaminen keskeytyy uuden tilanteen johdosta.
1796 Lovisa Dorothea von Törne luopuu kartanosta. Kartanon kukoistuskausi on eittämättä ohi. Kartano siirtyy D.G. Kuhlefeltin sisarenpojan, Carl Reinhold Krakaun hallintaan.
1802 Asema säterinä siirtyy Henriksdalille
1805 D.G. Kuhlefeltin nuorempi veli Henrik Johan Kuhlefelt ostaa kartanon ja liittää myöhemmin takaisin yhteen oman puoliskonsa, Henriksdalin kanssa. Näin 1820- luvulla muodostuu Siversberg, ”Hautjärven kartano”.
1825 Hietanen on vielä hetken parrasvaloissa, kun yhtyneen kartanon omistajan, Carl Ferdinand Kuhlefeltin tytär syntyy Hietasilla. Samoihin aikoihin merkinnät asutusluetteloissa ja rippikirjoissa lakkaavat. Hautjärven kartanoa koskevat merkinnät keskittyvät merkinnän “Siversberg Gård” alle.
1864 Kartanon nimi “Hietais” palaa takaisin rippikirjoihin, palveluväkeäkin on kirjoihin merkitty puolenkymmentä henkeä.
1888 Kuhlefelt- suku luopuu Hautjärven kartanosta.


Keitä Hietasen kukoistuskauden vaikuttajat olivat

Kuhlefelt- suvun hautakappeli Mäntsälän hautamaalla. G.R. ja D.G. Kuhlefelt ovat ensimmäiset kappeliin haudatut

Georg Reinhold Kuhlefelt (1705-84) keskittyi vuodesta 1748 alkaen tilustensa hoitoon Hautjärvellä toimittuaan aiemmin armeijassa Luutnanttina. Hän perusti kylälle sahan 1750- luvun lopulla ja sai oikeudet 10- teräiselle raamille 1769.

Detlof Gustaf Kuhlefelt (1743-91) jatkoi isänsä jälkeen teollistamista rakennuttamalla tervanpolttouunin sekä jatkamalla yhdessä veljensä kanssa sahaustoimintaa. Rakennutti Hietasen kartanon päärakennuksen. Jäi eläkkeelle armeijasta majurina, palkittiin ritarin arvonimellä 1790.

Lovisa Dorotea von Törne (1748-1814) emännöi kartanoa miehensä kuoleman jälkeen. Kartanon maisemapuiston rakennuttaja. Muutti pois kartanolta 1796. Kenraalimajuri Peter von Törnen tytär.

Johanna Lovisa Armfelt (1726-1801) emännöi kartanoa yhdessä tyttärensä kanssa. Muutti pois kartanolta 1796. Carl Gustaf Armfelt vanhemman tytär.